Yleistä

Retkeä ja reittiä suunnitellessa ja ennen lähtöä, teidän pitää luonnollisesti huomioida säätila, oma kokemus ja jaksaminen sekä vuokra-aika. Tutustukaa myös turva- ja kalusto-ohjeisiin. Tarpeen mukaan suunniteltua reittiä on pystyttävä lyhentämään tai muuttamaan retken aikana, jos olosuhteet muuttuvat.

Kovalla tuulella, etenkään myrskylukemissa, ei ole syytä lähteä melomaan. Tällaisia tuulia meillä tosin on harvoin Nuuksiossa. Myöskään ukkosella ei pidä olla vesillä. Riski salamaniskuun on olemassa ja se on suurin keskellä järveä. Lisäksi saapuvaan ukkosrintamaan liittyy usein kovia puuskaisia tuulia.

Kohtuullisella tuulella järviltä löytyy rantojen läheltä suojaisampia kohtia, joissa melominen on helppoa. Käyttämämme avokanootit ovat vakaita, mutta aika herkkiä tuulelle ja etenkin sivusta tuleva tuuli voi vaikuttaa kanootin suuntaan, mutta kovakaan tuuli ei sinällään kaada kanoottia, elleivät melojat omalla hötkyilyllään aiheuta kaatumista.

Missä meloa

Luonnollisesti Kattilajärvi, jonka rannalta lähdette on ensisijainen melontapaikka, mutta myös Vääräjärvi on saavutettavissa helposti, sillä järvien välinen kannas on kapeimmillaan vain noin 80 metriä. Urjalle lähtö Vääräjärven kautta vaatiikin sitten enemmän harkintaa ja kokemusta, sillä järvien välinen kannas on leveämpi ja kanoottien kantaminen vaativampaa.

Järvillä voi yleisesti meloa vapaasti, kunhan ei mene liian lähelle pesiviä tai poikasten kanssa liikkuvia lintuja, uimareita tai yksityisrantoja, jotka on merkitty ohjekarttaan. Turvallisuussyistä pitää kuitenkin aina meloa niin lähellä rantaa, että rantaan jaksaisi kanootin kaaduttua hyvin uida ja auttaa myös esim. lapset rantaan. Rantojen lähellä on muutenkin enemmän nähtävää.

Kattilajärvi: Älä häiritse uimapaikan uimareita, leirikeskuksen alue rantoineen ovat keskuksen kulloisenkin varaajan käytössä ja järven kaakkoiskulmassa on yksityisiä huviloita – kunnioita yksityisyyttä äläkä melo aivan rannassa niissä kohdissa.

Vääräjärvi: Järven pohjoisrannalla on kaksi yksityistä mökkiä. Älä mene mökkirantaan, vaikka menisit käymään pohjoisessa pohjukassa.

Urja: Pohjoisrannalla on yksityistä rantaa ja asutusta.

Melontaretkellä tai sen jälkeen on luonnollisesti mukava pitää evästaukoa, mahdollisesti nuotiollakin tulta tuijottaen. Muistathan kuitenkin, että alueella avotulen teko on sallittu vain tarkoitukseen varatuilla tulipaikoilla, joita on lähtöpaikan vieressä Kattilajärvellä (kartassa: 3), niemessä Vääräjärvellä (12) ja Urjan eteläpäässä (22). Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty, mutta voit varovaisuutta noudattaen käyttää retkikeitintä.

Aikataulun suunnittelu

Melontanopeus luonnollisesti vaihtelee, mutta muutama nyrkkisääntö aikataulun suunnitteluun vesillä oltaessa: Jotta ehtisit palauttamaan kanootin ajoissa kannattaa varata ainakin 15 minuuttia kaluston huoltoon rantautumisen jälkeen. Mikäli menette Vääräjärvellle, niin sieltä pitää lähteä noin 40 minuuttia ennen vuokra-ajan loppumista, jotta ehditte kuljettaa kanootin yli kannaksen, meloa lähtöpaikalle ja tehdä kaluston huollon. Toki voitte takaisin lähteä aikaisemminkin ja kierrellä vielä Kattilajärven rantoja ennen paluuta.

Kahden tunnin vuokra-aikana voitte joko meloa Kattilajärveä ympäri ja ristiin rastiin sekä mahdollisesti rantautua vastarannalla- (4) ja käydä vaikka kurkkaamassa näköalakalliolla (6) . Mikäli haluatte mennä melomaan Vääräjärvelle kahden tunnin retkellä, menkää suoraan lähtöpaikalta kannaksen yli Vääräjärvelle, jossa voit tehdä sopivan lenkin ja palata takaisin. Aloittelijoiden ei kahden tunnin aikana Vääräjärvelle kannata lähteä.

Kolmen tunnin retken aikana ehditte jo kiertää sekä Kattilajärvellä että Vääräjärvellä ja pitää vaikka kohtuullisen eväs-/uimatauonkin. Kartassa näkyy Vääräjärven tulipaikka, jossa on myös käymälä sekä muita mahdollisia rantautumispaikkoja. Mikäli aioitte mennä kolmen tunnin aikana myös Urjalla, teillä pitää olla kunnon melontatahti niin melomisessa kuin kanoottien kantamisessa. Suosittelemme neljän tunnin vuokra-aikaa Urjalla käyntiin.

Neljän tunnin aikana ehtii jo pitää pidemmänkin tauon Vääräjärvellä ja mahdollisesti mennä kävelyretkelle esim. lähikallioille. Myös Urjalla käynti, vaikka eteläpäässä olevalla tulipaikalla, on mahdollista, mutta huomioikaa retkiehjeistuksessa mainittu Vääräjärven ja Urjan välisen ylityksen vaativuus.

Kattilajärvi

Kattilajärven eteläosa on pääosin Espoon kaupungin virkistysaluetta ja Kattilaniemen on leirikeskus on kaupungin nuorisotoimen käytössä. Muuten Kattilajärven ranta on pääosin osa Nuuksion kansallispuistoa. Kattilajärven kierto meloen (kartassa) on pituudeltaan n. 3 km.

1 – Melontatukikohtamme on ruskealla puulla verhoiltu harjakattoinen kontti) on aivan Kattilajärven uimarannan parkkipaikan vieressä. Navigaattoriin paras osoite on Kattilajärventie 30, Espoo, mutta älä mene leirikeskuksen portista (numero 30) läpi vaan pysähdy järven rannalle parkkipaikalle. Hellekeleillä P-paikka voi olla täynnä ja toinen pienempi P-paikka on mm. pari sataa metriä ennen järveä Kattilajärvenpolun risteyksessä.

2 – Uimarannan käymälä on aivan tien vieressä n. 50 m parkkipaikalta ylöspäin oleva punaiseksi maalattu lautarakennus. P-paikan ja uimarannan välissä on myös pukukoppi.

3 – P-paikasta suoraan ylöspäin on Espoon kaupungin ylläpitämä tulipaikka.

4 – Tästä rantautumispaikasta on helpoin jatkaa kannaksen (matka n. 80 m) yli kanootit kantamalla Vääräjärvellä. Rantautumispaikka on järveltä katsottuna kaislikon vasemmassa laidassa ja siinä näkyy mm. valkokärkinen merkkipylväs männyn vieressä n. 15 m. rantaviivasta. Tähän matalaan rantaan kannattaa tulla kohtisuorasti rantaa vastaan. Jos teillä on vettä kestävät jalkineet, niin voitte toki kahlatakin matalassa rannassa.

6 – Lähikalliolta avautuu hieno näköala Vääräjärvelle. Käy katsomassa, jos haluat tehdä pienen metsäkävelyn melonnan lomassa.

Vääräjärvi

Vääräjärvi kuuluu miltei kokonaan Nuuksion kansallispuistoon lukuunottamatta pohjoisosan yksityisiä mökkejä. Karttaan merkitty melontareitti järven ympäri on pituudelta 4.2 km.

11 – Paras rantautumis-/lähtöpaikka (Kattilajärven suunnassa) on lahden länsipuolella jyrkänteiden lähellä. Ranta on pehmeä, joten ei kannata kahlata rannasta pidemmälle vaan laittaa lähtiessä kanootit rannan suuntaisesti.

12, 13 – Vääräjärven tulipaikalle pääset kanootilla parhaiten rantautumaan tulipaikan pienen niemekkeen eteläpuolelta. Siitä pääset myös parhaiten uimaan. Nostathan kanootit varovasti yli kivien, kiitos. Tulipaikan välittömässä läheisyydessä on kuivakämälä. Tämä on ainoa paikka Vääräjärven rannalla, jossa tulenteko sallittu – ei luonnollisestikaan metsäpalovaroituksen aikana.

14, 15 ja 16 – Vaihtoehtoisia taukopaikkoja Vääräjärven rannassa. Huomaathan, että nämä eivät ole luvallisia tulipaikkoja eikä niissä ole käymälää.

17 ja 18 ovat rantautumispaikkoja mikäli jatkat Urjalle. Kannaksen ylitys on vaativa suoritus. Suositeltu rantautumispaikka (17, allaolevassa kuvassa oikealla) Vääräjärven puolella on pienen kallion vieressä ja siitä menee polku Urjalle. Suon läpi on myös mahdollista mennä (18, kuvassa vasemmalla), mutta huomioi, että suo on varsin upottava. Käykää katsomassa reitti ennen kuin lähdette siirtämään kanoottia. Kantakaa kanootit kivien yli!

Vääräjärven pohjois-/luoteisosassa on juuri kansallispuiston ulkopuolella kaksi yksityistä huvilaa. Alue merkitty punaisella karttaan. Pidä mökkien kohdalla reilu etäisyys rantaan.

Urja

Urjajärven pohjoisosassa on yksityisaluetta, mutta muuten Urjan on Nuuksion kansallispuistoa tai yksityistä suojelualuetta. Karttaan merkitty melontareitti Urjajärven ympäri on pituudelta n. 4 km.

Otattehan huomioon kannaksen ylityksen vaativuus, ennen kuin päätätte jatkaa Urjalle. Vääräjärveltä Urjalle menevän kannaksen ylitys rantautumisineen on huomattavasti vaativampi suoritus kuin siirtymä Kattila- ja Vääräjärvien välisen kannaksen ylitys. Rantaumisessa kastumisriski on suurempi, matka on pidempi ja joudutte kivikkoisen maaston ja kaatuneiden puiden takia kantamaan ja nostelemaan kanottia koko matkan. Emme suosittele ylitystä mikäli kanootit tuntuvat raskailta kannettavaksi pidempiä matkoja.

Mikäli menette Urjalla, kannattaa käydä kääntymässä eteläpäässä. Järven pohjoispäässä on hienoja jyrkänteitä, jotka näkyvätkin jo rantautumispaikalta (21). Vältä kuitenkin pohjoispään yksityisrantoja . Kannattaa lähtiessä laittaa rantautumispaikka mieleen, sillä sitä on hieman hankala nähdä järveltä puiden takaa.